Hirvieläinmetsästyssäännöt

voimaan 27.3.2025 alkaen

Hirviseurueen jäseneksi pääsee seuran ulko- tai varsinainen jäsen, mutta ei seuran koejäsen. Hirviseurueeseen uutena tullessaan on toimittava yksi vuosi kokelaana aseettomana ajomiehenä. Kokelaalta vaaditaan 10 jahtipäivää kaudessa. Kun hän saa 6 kokelaspäivää suoritettua, on hän jahtipäällikön suostumuksella oikeutettu osallistumaan aseellisena metsästykseen myös jo kokelasvuotenaan. Edellytyksenä on, että seurueen muut velvoitteet, ammunnat ja maksut on suoritettu. Lisäksi kokelaan osoittauduttava luonteeltaan ja tavoiltaan hirvenmetsästykseen ja seuruetoimintaan sopivaksi.

Edellä mainitun koeajan jälkeen, hänet voidaan hyväksyä hirviseurueen täysivaltaiseksi jäseneksi, joka oikeuttaa lihaosuuden saamista. Uuden jäsenen tullessa osuudelle, on hänen maksettava lahtivajamaksu, jonka suuruus määrätään vuosittain. Jos jäsen ei ole kuulunut entuudestaan peuraseurueeseen, tulee hänen maksaa myös avainmaksu

Hirviseurueen lihaosuusmaksuista ja metsästykseen osallistujien määrästä päätetään vuosittain keväällä pidettävän hirvikokouksen yhteydessä. Samassa kokouksessa päätetään myös uusista mukaan tulijoista ja heidän määrästään. Jokaisen hirvieläinmetsästykseen osallistujan on ilmoitettava mukaan tulostaan tässä kokouksessa tai ilmoittauduttava etukäteen kirjallisesti hirvijaoston vetäjälle tai seuran sihteerille. Uusien hirvijahtiin ilmoittautuvien tulee olla läsnä kokouksessa tai vaihtoehtoisesti itse huolehtia saavansa riittävän perehdyttämisen seurueen käytännöistä jahtipäälliköltä tai jahtipäällikön määrittämältä henkilöltä

Jokainen seurueeseen kuuluva sitoutuu noudattamaan metsästyksestä annetun lain ja asetusten lisäksi myös seurueen keskuudessaan erikseen sopimia toimintasääntöjä, jotka koskevat jäsenen oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisia rangaistusseuraamuksia.

Toisesta metsästysseurasta Repoon siirtynyt metsästäjä, joka on valittu seuran jäseneksi on oikeutettu osallistumaan jo ensimmäisestä syksystä hirvijahtiin aseellisena lihaosuudella, jos hän on todistettavasti kuulunut aiemman seuransa hirviseurueeseen lihaosuudella.

HIRVISEURUEEN JÄSENEN OIKEUDET

• Jokaisella varsinaisella jäsenellä ja määrätyn koeajan suorittaneella kokelaalla on oikeus osallistua ampujana metsästykseen.
• Kaatajan osuus saaliista on pää, sarvet ja elimet. Myös nahan saa ampuja pitää halutessaan, muussa tapauksessa nahka kuuluu seuralle. Kaatajana pidetään sitä, joka ampuu ensimmäisen tappavana pidettävän laukauksen. Jos kaatajaa ei pystytä toteamaan nylkemisen jälkeen, tuomariryhmä päättää kaatajan mahdollisimman nopeasti jahdin jälkeen.
• Jos seurue myy ruhon ulkopuoliselle taholle ns. nahkoineen, ei ampujalle kuulu kaatamastaan eläimestään elimiä, nahkaa, sarvia tai päätä automaattisesti. Halutessaan kaataja ja lihanjakomies sopivat ostajan kanssa mahdollisten ampujalle kuuluvien osien luovuttamisesta. Kaatajalla ei ole kuitenkaan oikeutta kieltää myyntiä, vaikka ei saisi eläimen osia itselleen.
• Jokaisella varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut lupamaksunsa määräpäivään mennessä, on oikeus lihaosuuteen.
• Jos hirvi- ja/tai peurajahtiin osallistuva jättää maksunsa maksamatta eräpäivään mennessä,
• määrätään hänelle 50 € lisämaksu. Tämän lisämaksun ja alkuperäisen maksun suorittamiseen hänelle annetaan aikaa kaksi viikkoa huomautuslaskun kirjoittamisesta. Jos hän jättää maksunsa tämänkin jälkeen maksamatta, menettää hän oikeutensa osallistua kyseisen metsästyskauden hirvi- ja/tai peurajahtiin.
• Lihaosuuden jakoperusteista ja määrästä, päätetään vuosittain ennen jahtikauden alkua pidettävässä järjestäytymiskokouksessa.
• Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua seurueen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat lupamääriä, lihaosuuksia, maanomistajille jaettavia osuuksia tai muita seurueen toimintaa koskevia asioita.

PEURAJAHTI

Tämä peurajahtia koskeva sääntö kumoaa 28.02.2008 hyväksytyn liitteen hirvieläinmetsästyssääntöön.

Peurajahtiin ovat oikeutettuja osallistumaan metsästysseuran 2. vuoden koe-, ulko- tai varsinaiset jäsenet. Jokaisen peurajahtiin osallistuvan tulee olla läsnä kokouksessa tai toimittaa kirjallisesti ilmoittautumisensa keväällä pidettävään hirvieläinkokoukseen.

Metsästyksenjohtajana eli jahtipäällikkönä toimii hirvieläinjahdin kevätkokouksessa valitsema henkilö. Apupäällikköinä toimivat samassa kokouksessa valitut henkilöt.

Ruokintapaikkojen sijainti tulee ilmoittaa vuosittain hirvieläinjahdin syyskokouksessa ja yhdellä henkilöllä saa olla enintään kaksi ruokintapaikkaa. Yhteisiä ruokintapaikkoja tulisi suosia jahdin tehostamiseksi. Uutta ruokintapaikkaa ei saa perustaa ilman jahtipäällikön suostumusta. Vahtimismetsästystä muualla kuin ruokintapaikalla ei saa suorittaa ilmoittamatta siitä etukäteen jahtipäällikölle.

Yhteisjahdeista, joihin osallistuu koiranohjaajan lisäksi muita henkilöitä, tulee ilmoittaa etukäteen seuran WhatsApp- ryhmässä. Jos yhteisjahdeissa on enemmän kuin yksi osallistuja, tulee olla apujahtipäällikkö mukana, koska kyseessä on silloin seuruejahti.

Kaatoilmoitus tulee tehdä vuorokauden kuluessa kaadosta. Haavoittuneesta eläimestä tulee ilmoittaa jahtipäällikölle välittömästi saman vuorokauden aikana. Ilmoittamiseen liittyvät tarkemmat säännöt käyvät ilmi peurajahtisäännöstä, jonka hirvieläinjahdin syyskokous hyväksyy vuosittain

Jahtiin osallistuvien on noudatettava tämän säännön lisäksi hirvieläinjahdin syyskokouksessa vuosittain erikseen hyväksyttävää peurajahtisääntöä. Peurajahtisäännön esityksen laatii jahtipäällikkö ja hirvijaosto. Sääntö hyväksytään vuosittain seurueen syyskokouksessa. Peurajahtisäännössä määritellään erikseen vuosittain vierasjahtia koskevat käytännöt ja maksut, kaatomäärät, pankkipeurojen maksujen määrät ja muut kyseistä jahtikautta koskevat säännöt.

JÄSENEN VELVOLLISUUDET

• Jokainen jäsen on velvollinen edistämään yhteistoimintaa ja reilun erähengen luomista seurueessa.
• Osallistumaan vuosittain tapahtuvaan hirvieläinlaskentaan, metsästysmaiden vuokraukseen ja muuhun seurueen toiminnalle tärkeään työhön.
• Huolehtimaan ampumataitonsa ylläpitämisestä. Tätä tarkoitusta varten seura järjestää kesän aikana viikoittain ammunnat, joihin on osallistuttava vähintään kolme kertaa.
• Hyväksyttäviä ammuntoja ovat kerrat, jolloin ammutaan 4 seisovaa ja 6 liikkuvaa tai 10 liikkuvaa tai niin sanottua kurkistusammuntaa eli yhtä paljon seisovia kuin liikkuvia laukauksia.
• Myös seuran omiin ja riistanhoitoyhdistyksen järjestämiin yleisiin kilpailuihin osallistuminen katsotaan hyväksyttäväksi harjoitusammunnaksi.
• Riistanhoitoyhdistyksen järjestämää ampumakoetta eli niin sanottua merkin ampumista ei hyväksytä vaadittaviin ammuntoihin.
• Jäsen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen ampumansa hirvi tulee pistettyä ja suolistettua välittömästi kaadon jälkeen
• Osallistumaan saaliin poiskuljetukseen, teurastukseen ja muuhun jälkikäsittelyyn siten kuin siitä seurueen kesken sovitaan.
• Noudattamaan jahtipäällikön määräyksiä, jotka koskevat passipaikkoja, kokoontumisaikoja tai muita jahdin turvallisuuden ja onnistumisen kannalta tärkeitä seikkoja.

Rangaistukset

Hirvi- ja/tai peuraseurueen jäsentä, myös kokelasta, voidaan rangaista seuraavista rikkeistä.

• Metsästyslain rikkominen.
• Ampuma-aseen huolimaton käsittely, esim. vahinkolaukaus.
• Jahtipäällikön antamien määräysten ja ohjeiden noudattamatta jättäminen, kuten toistuva myöhästyminen sovitulta kokoontumispaikalta, poistuminen passipaikalta ennen määräaikaa ilman hyväksyttävää syytä, tms.
• Alkoholin käytöstä metsästyksen aikana.
• Toistuvasta ohi- tai haavoittavasta laukauksesta.
• Lihanjakomiehen antaman määräyksen laiminlyönnistä tai noudattamattomuudesta.
• Lahtivajan jättämisestä epäsiistiin kuntoon voidaan antaa rangaistus. Rangaistuksen antamisesta päättää tuomariryhmä.

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

• Erottaminen määräajaksi seurueesta.
• Liharangaistus, jonka lihaosuudella oleva suorittaa liharangaistuksena lähtökohtaisesti ja ilman lihaosuutta oleva vastaavalla summalla rahaa.
• Myös ampujalle kuuluvat pää, sarvet, nahka ja elimet määrätään sääntöjä rikottaessa luovuttamaan seurueelle.
• Mikäli joku tarpeettomasti tai huolimattomuuttaan ampuu hirveä siten, että paistit rikkoontuvat pahoin tai liha muutoin pilaantuu, olkoon velvollinen ottamaan pilalle menneen osan itselleen tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon rahalla.
• Rangaistuspäätöksen tekee seurueen valitsema ryhmä johon, jahtipäällikön lisäksi, kuuluu kuusi seurueen jäsentä.
• Päätös on tehtävä heti, kun asiaan liittyvät seikat on selvitetty ja siitä tiedotetaan välittömästi muulle seurueelle.
• Peurajahdissa väärän eläimen ampunut menettää ampumansa ruhon kokonaisuudessaan seuralle ja lisäksi hän joutuu maksamaan kaatomaksun siitä seuralle.
• Jos peura- tai hirvijahdissa haavoittaa eläintä, ja eläin löytyy myöhemmin pilaantuneena, joutuu ampuja korvaamaan peuran osalta kaatomaksun ja hirven kohdalla lupamaksun.
• Lahtivajan epäsiistiin kuntoon jättämisestä voidaan määrätä 100€ siivousmaksu seuralle.

Osallistumalla hirvi- ja/tai peurajahtiin, hyväksyt yllämainitut säännöt ja sitoudut noudattamaan niitä.

Mynämäki, 27.3.2025